sunnuntai 29. tammikuuta 2023

Leena Sainio – Leenu, Liinu ja Tiinu – Rajansa rinnoillakin




 Leena Sainio – Leenu, Liinu ja Tiinu – Rajansa rinnoillakin (Enostone) 


*Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta 


Julkaisuvuosi: 2022

Sivuja: 167

Läpäiseekö Bechdelin testin: kyllä 

Ensimmäinen lause: 

"Pelästyittekö?" 

-


Leena Sainion blogiromaani Leenu, Liinu ja Tiinu – Rajansa rinnoillakin kuvaa kokemuspohjaisesti liian isojen rintojen kanssa elämistä. Vaikka kirja ei ole autofiktiivinen, on Sainio korostanut omien kokemustensa tärkeyttä aiheen ymmärtämisen kannalta. Sainio on kertonut halunneensa tuoda tekstinsä avulla esille rintarauhasen liikakasvun mukanaan tuomia moninaisia ongelmia, joista yleisesti tiedostetaan lähinnä niska- ja hartiasäryt. 

Painetta, jomotusta ja kirvelyä tekstiin ymmärrettävästi mahtuukin. Teoksessa seurataan Leenun kivuliasta matkaa kohti kunnallista rintojenpienennysleikkausta. Etenemistä tarkkailevat lukijan lisäksi "Jykke", "Kirsimarja" ja "Emäntä", sekä muut Leenun blogin vakituiset kommentoijat. Teksti koostuu päähenkilön blogiteksteistä sekä niihin tulvivista (usein melko vihamielisistä) kommenteista. 




Blogiromaanit alkavat olla reliikkejä 2010-luvulta, jolloin blogeja ryhdyttiin taivuttelemaan yleensä humoristisen proosan muotoon. Blogiromaanilla tarkoitetaan siis kirjaa, jolla on näkyvä yhteys joko olemassaolevaan tai fiktiiviseen blogiin. Blogiromaani voi näin ollen sisältää konkreettisia blogipätkiä ja sen luvut saattavat pohjautua fiktiivisen tai olemassaolevan blogin julkaisuihin. Esimerkiksi Henriikka Rönkkösen sinkkuelämää käsittelevät teokset saivat alkunsa kirjailijan Sinkkublogi-sivustosta. Rönkkösen romaaneissa ei kuitenkaan kirjoiteta konkreettista blogia. Sainion tapauksessa fiktiivinen päähenkilö Leenu ylläpitää liian suuria rintoja käsittelevää blogia, jonka päivityksistä romaani rakentuu.




Siinä, missä Leenun julkaisut käyvät ansiokkaasti läpi rintavan ihmisen moninaisia sosiaalisia, mentaalisia ja fyysisiä vaivoja, pysyttelevät lukijoiden lausahdukset tasapaksulla tasolla. Blogiromaaniin mahtuu yhteensä 35 Leenun blogipäivitystä, joista jokaisen perässä on kourallinen kommentteja. Sen lisäksi, että vakituinen seuraaja "Jykke" ehtii postata "ttuupppaaa tänne..." -seksifantasiansa lähes kolmekymmentä kertaa hieman eri sanamuodoin, myös muut kommentit toistavat itseään. Blogiromaanin tekstimassasta noin kolmas- tai neljäsosa koostuu näistä hokemia muistuttavista kommenteista: 


"'Ttuup tänne runuillaan yhesä miulla on Uuno kailasta täällä perintökirja. Uuno oli isosetä, luullakseni oikeettin Uno oli korti peli t, Jykke'

[- -]

'Mitä vittuuuuu runous on ihan lepakon peräaukosta!!! t. Kirsimarja'

'Meillä luetaan lehmille iltarunoja, Kirsi Kunnaksesta ne tykkää eniten. Kun tulee se kohta se PIIPOOOO, lehmät vastaa että MUUMÖÖ. Aijettä ne tykkää siitä. t. Emäntä'"

(Sainio 2022, 98-99.)




Vaikka useat kommentit latistuvat yksiulotteiseksi vatvonnaksi, piilee toistossa myös vakava pohjavire: naisten kokema seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta ovat erityisesti Suomessa ongelmia, jotka on laajuudessaan todettu ihmisoikeusongelmiksi. Kotimainen feministinen aktivismiyhteisö Cult Cunth järjesti taannoin äänestyksen, jossa etsittiin Suomen naisvihaisinta tilaa. Äänestyksen voitti melko yllätyksettömästi sosiaalinen media, johon myös Leenun blogi lokeroituu. Mikäli lukija siis kyllästyy tai hermostuu vihamielisen kommenttitulvan pyörteissä, kertoo se vain rahtusen verran todellisen ympäristömme rasittavuudesta. 

Rasite onkin erinomainen sana kuvaamaan Leenun blogiin kilahtelevia vihakommentteja, mutta myös itse blogin aihetta. Leenu kokee sairaalloisen isojen rintojen kanssa elämisen niin raskaaksi, että erittelee jokaisessa julkaisussaan rintojen aiheuttaa taakkaa. Leenu kuvaakin teksteissään rintojen aikaansaamia vaikeuksia esimerkiksi autoa ajaessa, kaupan sovituskopissa, laulutunneilla ja sosiaalisissa tilanteissa. Ja kun pelkkä kuvailu ei riitä, Leenu ryhtyy tositoimiin: hän rakentaa ystävälleen tekorinnat, jotta tämä voisi tuntea edes päivän ajan, miltä kahden ja puolen kilon rinnat tuntuvat: 

"Irman selkä on kuin hakattu, betoninkovia hartioita kiristää, iho on rikkoontunut rintapussien alta ja golfpallot ovat jyskyttäneet kylkiluitten kohdille kunnon mustelmat. Päätä särkee ja olkapäät ovat kääntyneet sisäänpäin, eikä Irman niskalihaksissa ja epäkkäissä ole voimaa kiskoa olkia jatkuvasti taaksepäin."

(Sainio 2022, 51.)




Vaikka romaani on fiktiivinen, voi sen teemasta saada näkökulmaa myös tosielämään. Leenun ja sijaiskärsijä-Irman kivut kuvaavat kouriintuntuvasti sitä, minkälaiseksi fyysiseksi ja psyykkiseksi terveyshaitaksi liian isot rinnat saattavat muodostua. Leenun pitkä ja hidas matka kunnalliseen rintojenpienennysleikkaukseen ei nimittäin ole ainoa uuvuttava taival, joka rintavien ihmisten tulee kulkea; Sainion teos kuvaa tunnistettavasti myös kehoon liittyviä ulkoisia odotuksia ja paineita. Vaikka Leenun blogiin kirjoitetut kommentit koostuvat pitkälti pienen sisäpiirin huomautuksista, todellisuudessa ne heijastelevat kokonaista yhteiskunnallista kehorauhan puutetta. Nykyisessä maailmassamme rintojen kommentointi ei jää vain blogikommenttien tasolle, vaan seuraa uhrejaan niin kadulle, kouluihin, kotiin kuin kännykkäänkin. 


-


"OSTA UUDET TISSIT! Ammattitaitoiset kirurgimme leikkaavat sinut kuin parhaan naudanfileen! Kaikkia muotoja, kaikkia kokoja! 

BOSAKLINIKAN SUPERTARJOUS! Yksi tissi 3900€, kaksi tissiä 5200€!"

(Sainio 2022, 40.)




-

Sainio, Leena (2022) Leenu, Liinu ja Tiinu – Rajansa rinnoillakin. Enostone kustannus: Vantaa.

Kuvat: @chains_of_light

-




Tämä teos täyttää seuraavat kohdat Helmet 2023 -lukuhaasteesta:

10. Kirjassa on ohjeita ja neuvoja (Leenu esimerkiksi auttaa lukijaa löytämään isorintaisille sopivia urheilulajeja, kuten pyöräily etukorilla)

14. Kirja kertoo terveydenhuollosta

15. Kirjan nimessä on ja-sana

20. Kirja kertoo naisesta, joka on matkall

29. Kirjassa on minä-kertoja

33. Kirja, jonka voit lukea kerralla alusta loppuun (Romaanissa on 167 sivua, ja teksti on ladottu väljästi)

40. Kirjassa hylätään jotain (Entinen elämä liian isojen rintojen kanssa)

42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa



Karin Smirnoff – Lähdin veljen luo, trilogia

  Karin Smirnoff – Lähdin veljen luo, trilogia  Julkaisuvuosi:  Lähdin veljen luo : alkuperäinen 2018, suomennos 2021  Viedään äiti pohjoise...